2.1 Uppernarsaasiorneq periutsillu
Immikkoortuni
kisitsisinik paasissutissaliorfiusuni assigiinngitsuni pitsaanerusumik
assigiiaarnerusumillu uppernarsaasiortarnissaq Naatsorsueqqissaartarfiup
suliniutigaa. Nittartakkami www.stat.gl-imi immikkoortuni kisitsisitigut
paasissutissiissutini tamani periutsit, immikkoortiterinerit/ilisimatusarnermi
taaguutit, pissarsiviit, assigiinngiiaarnerit
taaguutinillu pingaarnernik nassuiaarnerit pillugit paasissutissat
takuneqarsinnaassapput. Kisitsisinik paasissutissaliornernik nalunaarsuiffinni
pingaarnerni tamani ilaatigut nalunaarsuiffiit ilisimatusarnermi
annertunerusumik atorneqarsinnaanissaat siunertaralugu assigiinngiiaarnerit
nalunaarsuiffinniittut pillugit takussutissiat avammut saqqummiunneqartassapput.
Innutaasunut tunngasut nalunaarsuutit siulliullugit suliarineqarput.
2016-imi
aamma 2017-imi Kalaallit Nunaat NordForsk-imit
avannaamioqatigiit akornanni nalunaarsuinermik ilisimatusarnermut
peqataanissamut aningaasaliiffigineqarpoq. Naatsorsueqqissaartarfiup
nalunaarsuisarnerata siunissamut sinaakkusiilluni pitsaanerusumik
paasissutissalerneqartalernissaa ilisimatusarnerup toqqaananngikkaluamik
kingunerisassaasa ilagaat.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
atorneqarput kisitsisaataasivimmi nalunaarsuutit uppernarsaatitut atorneqartut.
Uppernarsaatit tamanut saqqummiunneqaraangata Naatsorsueqqissaartarfimmit
periarfissaqalerneranik maluginiaqqusisoqartassaaq.
Digitaliseriinermut
pisortat ataatsimut periusissiaat nutaaq Naalakkersuisut 2014-imi akueraat.
Suliniuteqarfiit aalajangersimasut atuutilersinneqarnerannut atatillugu
Naatsorsueqqissaartarfik suliassaqarnerulissaaq. Kisiannili piffissaq
sivisunerusoq eqqarsaatigalugu periusissiami Naatsorsueqqissaartarfimmut
nutaanik periarfissiisut immikkoortut amerlanerulissapput.
Inuit
(CPR), suliffeqarfiit, (CVR) illuutit nunamullu paasissutissat
(assersuutigalugu najukkat pillugit paasissutissat) pillugit tunngaviusumik
paasissutissat digitaliseriinerup annertunerulernissaanut pingaaruteqartutut
isigineqarput. Paasissutissat tunngaviusut kisitsisitigut paasissutissiarpassuarni
Naatsorsueqqissaartarfimmi pitsaassutsit qaffatsissavaat aammalu illuutit
pillugit kisitsisinik paasissutissiisoqartalersinnaassalluni.
Aammattaaq ilimagineqartariaqarpoq datat paasiuminarsarnissaannut isumalluutit
ikinnerusut Naatsorsueqqissaartarfiup piffissami sivisunerusumi atortassagai.
Digitaliseriinermut
periusissiami inuit pillugit paasissutissat pillugit nutaamik
inatsisiliortoqarpoq, tassanilu aalajangersakkat danskit inuit pillugit
paasissutissat pillugit inatsisaanniittut qaninnerulerlugit Kalaallit Nunaanni
inatsiseqalerpoq.
Naggasiullugu
Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataatsimut aningaasanik aqutsinermi
aqutsinermilu paasissutissanik nalunaarsuiffeqarnissaannik digitaliseriinermi
periuseq kiisalu HR-system akissarsisitsinermilu
periutsip nutaap (ERP) atulernersaa siunertarineqarpoq. Nalunaarsuinerit
assigiiaarnerusut aallaavigalugit kisitsisitigut paasissutissat atuuttut suliarineqaraangata
immikkoortunilu nutaani aaqqissuussamik assigiiaartumillu
nalunaarsuisoqaraangat pisortat ataatsimut aningaasaqarnermik aqutsinermi
aqutsinermilu paasissutissanik nalunaarsuiffeqarneranni
Naatsorsueqqissaartarfik piffissamut ungasinnerusumut nutaanik
periarfissaqalerpoq. Aamma takuuk immikkoortoq 2.3 ataaniittoq.
Suliffeqarfiit
naatsorsuutinik siunissami pisortanut digitalinngorlugit nassiussisarnissaat
digitaliseriinermut periusissiamut atatillugu Naatsorsueqqissaartarfiup
tapersersorniarpaa. Kisitsisitigut paasissutissat nuna tamakkerlugu
naatsorsuutinut aamma inuussutissarsiutit pillugit kisitsisitigut
paasissutissanut atugassanik nalunaarsuisarneq Naatsorsueqqissaartarfiup
nalunaarsuinerani ullumikkut annertunerpaajupput. Digitalinngorlugit
nalunaarsuisarnermi nalunaarsuinermi kukkunerit aamma ikilissapput
taamaalillunilu kisitsisinik paasissutissat pitsaassusaat
qaffatsinneqassallutik.
2.3 Allaffissornermi
nalunaarsuinerit aaqqissuunneri pitsanngortinnerilu
Naatsorsueqqissaartarfiup
Kalaallit Nunaanni pisortat Naatsorsueqqissaartarfiunerat isumaqanngilaq
Naatsorsueqqissaartarfik kisitsisinik paasissutissaliornernut tamanut tabelinut
piariikkanut datanik taamaallaat katersuisartoq. Naatsorsueqqissaartarfittulli
allatut pisortat, suliffeqarfiit kattuffiillu paasissutissanik suliaqarnissaat
Naatsorsueqqissaartarfiup pisariaqartippaa. Kisitsisinik paasissutissaliornerni
amerlanerni atuuppoq nalunaarsuiffiit allaffissornermut siunertaqarluni
pisortat oqartussaasut suliaat, taakku aallaavigalugit paasissutissanik
tunngaveqarluni Naatsorsueqqissaartarfik kisitsisitigut paasissutissanik
katersuisarpoq, suliaqartarpoq avammullu saqqummiussisarluni.
Naatsorsueqqissaartarfik
naliliivoq nalunaarsuiffinni allaffissornermi atorneqartartuni paasissutissat
pingaarnerit tunngavigalugit kisitsisinik paasissutissaliornerit eqqortumik
takutitsisunik kisitsisitigut paasissutissaliornernik kinguneqartartoq, tassa
nalunaarsuiffiit oqartussaasunit akisussaasunit amerlasoorpassuartigullu
inunnit suliffeqarfinnilluunniit aamma ingerlaavartumik misissorneqartarmata.
Tassunga peqatigitillugu allaffissornermi nalunaarsuiffiit tunngavigalugit
kisitsisitigut paasissutissiat suliarineqarnerat akikinnerusarpoq, tassa
Naatsorsueqqissaartarfik datanik suliffeqarfinni inuinnarnilu katersuinissamut
isumalluutinik atuissanngimmat aammalu paasissutissanik assigiiaartunik
nalunaaruteqartoqarnissaa qulakkeerneqartarluni. Naggasiullugu,
allaffissornermi nalunaarsuiffiit ilusilersugaanerat aaqqissuussamillu
atorneqartarnerat allaffissornermi oqartussaasuni akisussaasuni
pisariillisaanissamut aamma tapersiisarput.
Qulaaniittunut
nangeqqillugit Naatsorsueqqissaartarfik inassuteqaateqarpoq, qitiusumik
allaffissuup kommunillu siunissami suleqatigiillutik – ilaatigut pisortat
Aningaasaqarnermi aqutsinermilu nalunaarsuiffiannut (ERP) nutaamut atatillugu –
suliassanik suliarinninnermut atatillugu aaqqissuussamik nalunaarsuinerit
aallaavigalugit paasissutissat pisortat suliarisaat tunngavigalugit
kisitsisitigut paasissutissaliornerit nutaat suliarineqartarnissaat
anguniartariaqaraat.
Pisortani
oqartussaasut allaffissornermi nalunaarsuiffinnik pilersitsiniartut
Naatsorsueqqissaartarfimmik aamma Digitalimik sullissinermut Aqutsisoqarfimmik
isumasiuisarnissaat ataatsimut isigalugu qulakkeerneqartariaqarpoq,
taamaalilluni nalunaarsuiffiit naleqquttumik ilusilersornissaat aammalu
kisitsisinik paasissutissaliornernut atorneqarsinnaaneri
qulakkeerneqarniassammat. Nalunaarsuiffiit aaqqissugaanerannik
allanngortinnerinillu Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaartussaatitaaneq
kisitsisitigut paasissutissiisarneq pillugu inatsimmi allaqqareerpoq,
kisiannili tamassuma ilisimatitsissutigisarnissaa siunertaralugu
Naatsorsueqqissaartarfik annertunerusumik suliniuteqarniarpoq.
Paasissutissarpassuit
Naatsorsueqqissaartarfiup pigisai akiliisitsilluni arlalinnik
aaqqiissuteqarnissamik neqerooruteqarnissamik periarfissiipput.
Akiliisitsilluni suliassat paasissutissat allat ilanngullugit imalinnik
immikkuualuttunngorlugit akiliisitsinani pisortanut suliarineqartunit
imaluunniit sullissat ataasiakkaat pisariaqartitaannut naleqqussarneqartunit
allaanerusarput. Akiliisoqarnissaanut tunngavilersuutigigajunneqartarpoq
avammut saqqummiunneqaraangata paasissutissat eqqortuutinniarlugit Naatsorsueqqissaartarfiup
kukkunersiuisarnera. Datat immikkuualuttunngornerullugit atorneqarneri
annertunerusumik suliarineqarnissaannik kukkunersiorneqarnissaannillu
pisariaqartitsisoqartarpoq, taamaaliortoqartillugu akilersitsisoqartarpoq.
Tunngaviusumik
kisitsisinik paasissutissaliornermut naleqqukkaangata kiisalu sulisut
pigineqaraangata Naatsorsueqqissaartarfik siunissami akiliisitsilluni suliaqartaanassaaq. Naatsorsueqqissaartarfik nammineerluni
suliassanik tuniniaasassanngilaq aammalu suliat akilersinneqartut amerlippata
iluatsitsinertut isiginagu. Naatsorsueqqissaartarfik suliakkiissutit
kisitsisinik paasissutissiornermi tabelit kisitsisaataasivimmiittut
immikkuualuttunngornerat annertusillugu kisitsisitigullu paasissutissat
ujartorneqarajuttartut aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutinit
matussuserneqartut ilannguttarnerisigut ilaatigut siumut isigaluni
ingerlatsinermi tunngavik nammineerluni annikillisittarpaa.
Suliakkiissutit
nalunaarsuinerit tunngavigalugit taamaallaat tabelinngortillugit Naatsorsueqqissaartarfiup
killilerniassavai. Apersuinerit tunngavigalugit misissuinissanik sullissat
kissaateqarpata Naatsorsueqqissaartarfik paasissutissat pillugit
nakkutilliisoqarfimmiit (Datatilsyn)
akuerineqareernikkut tigusillattaarilluni
misissuinernut atugassanik innuttaasut pillugit nalunaarsuiffinniit
pissarsianik tapersiisinnaavoq, kisiannili ilaannikkut Kalaallit Nunaanni
Danmarkimiluunniit misissuinerni apersuisartut apersuineri atorsinnaassassallugit.
Kisitsisitigut
paasissutissat nalilersuinerillu suliarinissaannut siunnersortit
ilisimatusartullu avataaneersut qitiusumik allaffissuup kommunillu
akuttunngitsumik atortarpaat, tassani Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisinik
paasissutissiai pingaarnertut atorneqartarlutik. Siunnersortit suliakkerneqaraangamik
Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissanik akuttunngitsumik immikkut
kisitsisinik aniatitsisarput imalluunniit Naatsorsueqqissaartarfiup serverianit
namminneq nalilersuinissaminnut kikkuuneri paasiuminaasaarlugit
datanik pisisarlutik.
Siunnersortit
kisitsisitigut paasissutissanik imaqartunik nalilersuinissanik
nalunaarusiornissanillu sulisussarsiarineqannginneranni
Naatsorsueqqissaartarfik isumasiorneqarsinnaalluartoq Naatsorsueqqissaartarfiup
ilisimatitsissutiginiartassavaa. Naatsorsueqqissaartarfik
isumaqarpoq nalunaarusiat nalilersuinerillu isumalluutit/aningaasartuutit
ikinnerusut atorlugit suliarineqarsinnaasut. Naatsorsueqqissaartarfik
taamaalilluni kisitsisit suut kisitsisaataasivimmeereernersut
nalilersorsinnaavaa aamma Naatsorsueqqissaartarfimmi nalunaarsuiffiit
pioreersut atorlugit sunik kisitsisitigut paasissutissaliorsinnaanera aammalu
paasissutissat ataatsimoortillugit datanillu nutaanik pissarsilluni
annertunerusumik suliaqarnissamik pisariaqartitsiviunersut ikiuussinnaavoq.
2.5 Allaffissornikkut
naatsorsuinerit
Kisitsisitigut
paasissutissanik saqqummiisoqartillugu taaguutit, immikkoortiterinerit
periutsillu nunat tamat akornanni atorneqartartut Naatsorsueqqissaartarfiup
sapinngisamik atortarpai. Kisitsisitigut paasissutissat taakku ilaatigut inuit
suliaqarfinni aalajangersimasuni ulluinnarni suliaqartut – assersuutigalugu
qitiusumik allaffissuarmi kommunimiluunniit allaffimmi sulisut - ujartugarineq
ajorpaat. Assersuutigalugu ingeniøritut ilisimatusartutut, pilersitsisartutut
sanaartukkanillu ilusilersuisartutut inuussutissarsiutinut ilinniarsimasut, nunarsumarmi taaguutitut atorneqartut, pinnagit sanasut
Sisimiuni Sanaartornermut Ilinniarfimmi ilinniarsimasut qassiuneri
ujartorneqarajuttarput.
Allaffissornermi
nalunaarsuisarnernik Naatsorsueqqissaartarfiup suliaqartarnissaa siunertaralugu
oqartussat sulianik ingerlatsisartut Naatsorsueqqissaartarfiup siunissami
oqaloqatigisarniarpai. Pingaartumik nalunaarsuiffiit Naatsorsueqqissaartarfiup
ineriartortinnikuusai atorlugit allaffissornermi naatsorsuinerit ajornanngikannersumik suliarineqartarnissaanni.
Assersuutigalugu tassaapput immikkoortuni pisortat aningaasaqarnerat
akissarsiallu kiisalu suliffeqarneq ilinniartitaanerlu. Kisiannili
aningaasatigut isumalluuteqartitsisoqarnissaa aammalu paasissutissanik
isumannaallisaasarnerup paasissutissallu pillugit isertuussaqartarnerup
ajoquserneqannginnissaat Naatsorsueqqissaartarfimmut pingaaruteqarpoq.
Meeqqat
atuarfii pillugit kisitsisitigut paasissutissat amerlanerpaat
Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit ullumikkut suliarineqartarput, taavalu
ilinniartitaaneq pillugu kisitsisitigut paasissutissat allat
Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqartarlutik. Assersuutigalugu inuusuttut
anguniakkat pillugit kisitsisitigut paasissutissaliornermut atatillugu
ingerlatsisarnernik nalilersuinerit annertunerusumik isiginiarneqalerneranni
Naatsorsueqqissaartarfiup Ilinniartitaanermulu
Aqutsisoqarfiup ataqatigiissumik ataqatigiisaarinikkut
suleqartigiinnissaat pisariqartorujussuuvoq.
2.6 Ingerlatitseqqiisarneq
Kisitsisit
allanngoriartorneri isiginiarlugit saqqummersitat naannerusut
Naatsorsueqqissaartarfiup atornerusarniarpai. Saqqummersitanut uppernarsaatinik
periutsinillu allaaserinninnerit nittartakkami immikkoortunut tamakkununnga
tunngasunut tassunga peqatigitillugu nuunneqassapput. Saqqummersitat
naannerusut kisitsisaataasivimmi paasissutissanik immikkuualunnerusunut
innersuussutinik imaqartassapput.
Kisitsisitigut
paasissutissanik soqutiginninnerunissaq nutserinermullu isumalluutit
atorneqartut annikillisinneqarnissaat qulakkeerniarlugit saqqummersitat
naalisinneqassapput. Taamaaliornikkut paasissutissat kisitsisaataasivimmi
pissarsiarineqarsinnaasut pitsaassusaat annertusarneqarnissaat
pitsanngortinneqarnissaallu isiginiarneqarnerulissaaq.
Saqqummersitsinermut
ilanngullugu Naatsorsueqqissaartarfimmit tusagassiutinut nalunaarummik
ilanngussisoqarajuttarpoq. Saqqummersinneqartartut ataasiakkaat
tusagassiutitigut nalunaarutitaqassanersut immikkut
isumaliutersuutigineqassapput. Kisitsisitigut paasissutissat nutaat
eqqarsaatigalugit tusagassiutitigut nalunaaruteqartarnissaq pingaaruteqarpoq,
taakkulu suliarineqartassapput tusagassiuutinit
tigusiffigiinnarneqarsinnaasunngorlugit.
Tassunga
atatillugu kisitsisaataasiviup pingaarnertut ingerlatitseqqiisarfiulerneratigut atuisartunik
pikkorissartitsisarnerup pingaarnerulersinnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq.
Ilinniartunut, isumaginninnermut kisitsisinik paasissutissanik sulinerminnut
atatillugu atuisartunut inuinnarnullu pikkorissartitsinernik Naatsorsueqqissaartarfik
ataavartumik neqerooruteqartassaaq. Atuisut Nuup avataani najugaqartut
ilitsersornissaat ajornartorsiutaasinnaavoq. Taamaammat
pikkorissartitsisarnernik neqeroorut filmimik ilitsersuummik internetikkut
takuneqarsinnaasumik ilaneqassaaq, kisiannili soqutiginninneq apeqqutaatillugu
Nuup avataani aamma aaqqissuisoqartarsinnaavoq.
IT-mi
sulisut paasissutissanik kisitsisaataasivik ingerlatitseqqivittut atorsinnaassavaat kisitsisillu
nutartikkat programmini atoqqissinnaassallugit,
assersuutigalugu oqarasuaatinut angallattakkanut apps-inut,
nittartakkani immikkut grafikinngorlugit
saqqummiinerni il.il. Paasissutissat API (application
programming interface)
atorlugu atuisunit tamanit atorneqarsinnaapput. API Sverigemi
Naatsorsueqqissaartarfiup atugaa Naatsorsueqqissaartarfiup atorpaa, kisitsisaataasivimmut toqqaannaq atassuteqarluni
atorneqarsinnaasoq.
Takornariat
nittartagaannik www.tourismstat.gl-imik nutarterinikkut periarfissaq tamanna
aallartinneqarnikuuvoq. Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani titartakkat
atorlugit saqqummersitanik pitsanngorsaaniarluni API aamma atorneqarpoq.
API-mik atuinerup siunertaasa aapparivaat API-mik atuinermik
misilittagaqalernissaq, atuilertussanik pitsaasumik siunnersuisarnissaq
eqqarsaatigalugu. Atuilertussat sukkanerusumik API-mik atuilernissaat
anguniarlugu Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani programkode
akeqanngitsumik tamanit atorneqarsinnaavoq.
Paasissutissanik
takussaasunngortitsinissamut pisariaqartitanik programminik
atuisunut ajornannginnerulersitsineq, tassunga ilanngullugu infografikki
atorlugu saqqummersitsisarnerit, assersuutigalugu Facebookimi nutaarsiassanik
nalunaaruteqarnermi, periarfissat ajornannginnerulernissaat
pilersaarusiorneqassaaq. Suleriaaseq taanna periarfissiivoq open-sourcemik
R;-imik atuisinnaanermik misilittagaqalernissamut, programmi
pineqartoq nalinginnaasuuvoq datanik paasinarsaanermi suliaqarnerni.
Kisitsisitigut
paasissutissanut Naatsorsueqqissaartarfiup nammineq suliarisartagaanut
pissarsiarineqarsinnaasunut kisitsisaataasivik
ullumikkut atorneqarneruvoq. Kisitsisit paasissutissartai
Naatsorsueqqissaartarfimmit misissorluaqqaarnagit kisitsisaataasivimmut
ilineqartartunik kisitsisaataasivik tamassuma
saniatigut imaqarpoq – assersuutigalugu Uumasunut nakorsamiit aamma
Nakorsaaneqarfimmiit kisitsisit.
Naatsorsueqqissaartarfiup
anguniagaraa sulisoqarfiit amerlanerusut kisitsisaataasivimmik
atuisassasut, taamaalilluni Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaa
annertunerusumik Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissanik qitiusumik
nittartagaassalluni. Kisitsisaataasiviup
ingerlatitseqqiffiusarnissaanut pisariaqarpoq pilersuisut pitsaassutsinik
aalajangersimasunik malinninnissaat nammineersinnaanissaallu, tabelillu pissarsivinnik erseqqissumik imaqarnissaat, tabelillu
ingerlaavartumik nutartertarnissaat, minnerpaamik ukiumut ataasiarluni.
Finlandimiut
naatsorsueqqissaartarfiat isumassarsiorfigalugu Naatsorsueqqissaartarfik makronik kisitsisaataasivimmi tabelinik ajornannginnersumik
suliaqartarnissaq siunertaralugu ineriartortitsivoq. Ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu makrot pineqartut naatsorsuinermut
nalunaarsuiffimmut paasissutissiornermut aamma naatsorsuinerni assigiinngitsuni
paasissutissat nassuiaatillu assigiiaarneqarnissaanut
atorneqarsinnaasunngortinneqassapput.
Inuit
suliffeqarfiillu pillugit paasissutissanik (= immikkuualuttut pillugit
paasissutissanik) Naatsorsueqqissaartarfiup ingerlatitseqqiisarnera
inuk pillugu paasissutissanut inatsimmit aamma kisitsisit pillugit
paasissutissiisarneq pillugu inatsimmit killilersorneqarpoq, taakkunani inuit
ataasiakkaat suliffeqarfiilluunniit ataasiakkaat pillugit paasissutissat
allanullu ingerlateqqinneqartussaanngitsut Naatsorsueqqissaartarfiup
tigusartagai aalajangersarneqarlutik.
Allaganngorlugu
isumaqatigiissuteqarnikkut inuit Naatsorsueqqissaartarfimmi sulisuunngitsut Naatsorsueqqissaartarfimmi
kinaassusii isertupajaarlugit paasissutissat tunngavigalugit tabeliliorsipput nalilersuisinnaallutillu. Paasissutissani
kinaassutsit isertupajaarnerat isumaqarpoq inuit normui, najugaqarfii allallu
inuit kinaassusiinik takutitsisinnaasut tulleriiaarlugit normunik
taarserneqarnerat. Kinaasussaat isertupajaarlugit paasissutissat
imaattariaqanngilaq kinaassusaat isertuulluinnarneqartoq, tassa
paasissutissanik ilaatigut allatigut kinaassutsinik paasinninnikkut inuit
ataasiakkaat pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasarmata.
Assersuutigalugu inuup ukioqassusia, ilinniagaqarnera, katissimanera
katissimannginneraluunniit, meeraasa amerlassusaat, najugaa il.il. pillugit
paasissutissat tunngavigalugit inuup isertitai pillugit paasissutissat
eqqoriarneqarsinnaammata – pingaartumik inuit sumiiffimmi agguaqatigiissillugu
isertitarineqartartuniit qaffasinnerusunik isertitallit pillugit.
Ilisimatusarnermut
inatsisissanillu piareersaanermut atatillugu kinaassusaat isertupajaarlugit
paasissutissanik Naatsorsueqqissaarnermi inatsit malillugu aamma
paasissutissanik isertuussinissamik malittarisassat malillugit
pissarsisoqarsinnaavoq, datanik atuinissamut piumasaqaatit
Naatsorsueqqissaartarfiup datanik isertuusinermut iliuuserisartagaanut tunngasumi
tamakkiinerusumik atuarneqarsinnaapput. Kinaassusaat isertupajaarlugit
immikkuualuttunngorlugit paasissutissat Naatsorsueqqissaartarfiup serveriatigut
avataanit pissarsiarineqarsinnaapput. Interneti aqqutigalugu immikkullu
piumasaqaatit malillugit internetikkut nammineq suliffigisamiit
paasissutissanik pissarsisoqarsinnaavoq. Piumasaqaatit ilaat tassaavoq
tabelinik suliarineqartunik tamassumalu kingorna Naatsorsueqqissaartarfiup
serverianit aaneqartunik Naatsorsueqqissaartarfiup nakkutiginninnissaa.
Nittartakkamik
atuisut 20 procentii Nunanit Kalaallit Nunaata Danmarkillu avataaneersuupput.
Taamatut amerlatiginerisa paasinarsisippaa Naatsorsueqqissaartarfiup suliai
nunani allani aamma annertuumik soqutigineqartut. Maannakkut Greenland in Figures tuluttut ukiut tamaasa
saqqummersinneqartarpoq, kisitsisaataasivimmilu
tabelit aamma tuluttut aamma saqqummersinneqartarput, qularnanngilarli tuluttut
amerlanerusunik saqqummersitsisarnissaq pisariaqartinneqartoq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit 2018-imi Greenland in Figures saqqummertussap ukiunut siuliinut sanilliullugu
annertusivaa, Greenland in Figures
siunissami inuiaqatigiinnut pissutsinik paasissutissanik annertunerusumik
imaqartalernissaa aamma titartakkat assillu atorlugit takujuminarnerusunngortinneqarnissaa
pilersaarusiorneqarpoq.
Kalaallisut
taaguutit nutserinermiit nutserinermut pilersinneqartarmata kisitsisitigut
paasissutissanik kalaallisut nutserisartut atuartartullu
unammilligassaqartarput. Oqaaseqatigiinni danskisut taaguutit kalaallisut
nutserneqarsinnaasarput oqaaseqatigiillu assigiit assigiinngitsunik
nutserneqarsinnaasarlutik. Ajornartorsiut aaqqiiviginiarlugu
kisitsisitigut paasissutissanit assigiinngitsunit taaguutit katersorlugit
kalaallisut taaguutit assigiissarnerat Naatsorsueqqissaartarfiup
aallartinnikuuaa. Nutserummut atatillugu suliani taaguutit kalaallisut
aalajangersimasumik nutserneqarnerannik qarasaasiami nalunaarsuivik
Oqaasileriffimmi pilersinneqassaaq. Taaguutit Naatsorsueqqissaartarfiup
katersugai oqaasileriffiup qarasaasiami nalunaarsuivianut piffissap
ingerlanerani ilanngunneqassapput.
2.9 Kalaallit Nunaanni kisitsisit
2018-imi
Ukiumoortumik Kisitsisitigut Paasissutissat aamma Greenland in
Figures ataatsimoortillugit suliarineqarput.
Greenland in Figuresimut ilanngunneqassapput
tabelit arlalissuit nassuiaatitallit, nassuiaataat nittartakkamut aamma
ilanngunneqarsinnaapput.
Saqqummersinneqartartut
amerliartortillugit, Ukiumoortumik Kisitsisitigut Paasissutissat tabelinik
katersivittut suliarineqarnissaanut, nutsigassat ikilisinniarneqarnerat
pissutaavoq. Naatsorsueqqissaartarfimmit aamma nalilerneqarpoq ullutsinni
atuisut inuiaqatigiinnut tunngasunik paasissutissanik
pissarsiaqarsinnaalluartut ass. uku aqqutigalugit; www.sullissivik.gl, www.peqqik.gl, www.aka.gl, www.asiaq.gl allanilu.
2019-imi
Greenland in Figures
kalaallisut (Kalaallit Nunaanni kisitsisit) qallunaatullu (Grønland i tal) saqqummersinneqarput pdf-filinngorlugit
nittartakkatsinni. 2020-milu quppersagaq oqaatsinut pingasunut
naqitertinneqarpoq. Greenland in Figuresimi
allassimasut nittartakkami atorneqarsinnaanissaat immikkut anguniarneqarpoq.
Ukiumoortumik
Kisitsisitigut Paasissutissani saqqummiunneqartarput paasissutissat
nalinginnaasumik Naatsorsueqqissaartarfimmit suliarineqarneq ajortut,
assersuutigalugu ukununnga tunngasut; silap pissusaa, aatsitassat, aamma
meeqqat atuarfiannut tunngasut. Tabelit taakkununnga tunngasut kisitsisaataasivimmut ilanngunneqassapput nammineerluni
kisitsisinik aallarfigineqarsinnaalissallutik.
2.10 Misissuinernit aamma
kisitsisitigut paasissutissaliornerni pissarsiviit allat
Allaffissornermi
nalunaarsuiffinniit inunnullu aamma suliffeqarfinnut tunngasunik misissuinerni
tigusilluni nunani ataasiakkaani naatsorsueqqissaartarfiit kisitsisitigut
paasissutissaliornermik tunngaveqartarnertik ileqqoraat. Kisiannili
Naatsorsueqqissaartarfiup allaffissornermi nalunaarsuiffiit kisiisa atortarpai.
Paasissutissat annertuut nunarsuarmi isiginiarneqartarisa ilaatut nunarsuup
sinnerani kisitsisitigut paasissutissiinerni pissarsiviit
allat naatsorsueqqissaartarfiit atortalernikuuaat.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
misissuinerit tunngavigalugit ingerlaavartunik kisitsisitigut paasissutissiortalernianngilaq. Taamaakkaluartoq
ilisimatusartunit allanillu, misissuinissanut aamma kisitsisinik aallernissanut
siunnersorneqarnissanut unissimasunik aamma naatsorsuinernik itisiliinerni
assigiinngitsuni pisariqartinneqartarpoq
Naatsorsueqqissaartarfimmit ikiorneqarnissaq. Aallaqqaasiutigalugu
Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaanut misissuinermi ilitsersuutinik
ilanngussisoqarnissaa pilersaarutaavoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup
paasissutissanik pissarsivinnik allanik atuisarnermi
misilittakkat ukiuni aggersuni annertusarniarpai. Nioqqutissanik ataasiakkaanik
tunisinerit pisiniarfinni strekodet atorlugit
nalunaarsorneqartarnerat assersuutigalugu atuisunut akit assigiinngiiaarnerannik
takussutissiat pitsanngortinnissaannut tapersiisinnaavoq, oqarasuaatinillu
atuinerit pillugit paasissutissat nunami allamiut Kalaallit Nunaannut
tikeraartut agguataarnerisa missingernerinut atorneqarsinnaallutik nunalu
tamakkerlugu naatsorsuutini atuisut atuinerisa misissuiffigisarneri ilaatigut
taarserneqarsinnaallutik. Paasissutissanik pissarsivinnik
allanik misileraaneq sapinngisamik suleqatit naleqquttut suleqatigalugit
pisassaaq kisitsisitigut paasissutissiisarneq pillugu inatsisaalersinnaasumut atugassanik
misilittagaqalernermut atorneqarsinnaallutik.
2.11 Softwarit
Naatsorsueqqissaartarfiup
WPS datanik suliarinninnermi softwaretut
pingaarnertut ullumikkut atorpaa. WPS-imi programmiliornermi
oqaatsit SAS atorneqarput. Kisiannili WPS-imut akuersissutit SAS Institute-meersunit taakkua assinginit akikinnerungaarpoq,
WPS-ip iluaqutigivaa programminik suliaqarnermi
oqaatsinik R-nik allallugit scriptinik programmeeqqanik suliaqarsinnaaneq. R tassaavoq
kisitsisitigut paasissutissaliornermi programmi aamma
programeeriinermi oqaatsit, ullumikkut ilinniarfinnit Naatsorsueqqissaartarfiup
sulisussarsiffigisartaanit SAS-imut sanilliullugu akulikinnerusumik
atorneqartartoq. Taamaattumik piffissap ingerlanerani R-ip
taamaallaat atorneqartalernissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
SAS-imiit R-imut sukkasuumik nuunneq ajornartorsiorfiussaaq, tassa programmit datallu ataatsimoortut allanngortinneqassammata
sulisullu programmeeriinermi oqaatsinik nutaanik
ilinniartussaammata. Kisiannili Naatsorsueqqissaartarfik suliffittut
pilerinartuulerneratigut ilinniaqqinnissamullu periarfissaqarneratigut nuunneq
siunissami sulisussarsisarnermi arlalinnik iluaqutissartaqassaaq.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
R atorlugu misilittakkanik katersiniarpoq, nalinginnaasumik suliarineqartartut
avataatigut suliat tunngavigalugit. Sociale mediat atorlugit aamma nalunaarusiat automatiskimik suliat
atorlugit R atorlugu ersarissaanissaq piukkunnartorujussuuvoq. Allat
kisitsisitigut paasissutissiortartut, ilisimatusartut assingusunillu suliaqartut
suleqatigalugit R atorlugu suliaqarnissaq aamma piukkunnarpoq, assersuutigalugu
innuttaasut amerlassusissaanik suliaqarnermi. Nalinginnaasumik kisitsisitigut
suliaqarneq SAS atorlugu ingerlanneqarallarpoq.
2.12
Nunani tamalaani suliniaqatigiiffinnut paasissutissanik tunniussisarneq
FN-ip
piujuaannartitsiniarluni anguniagai ukiuni tulliuttuni
sammineqangaatsiartussaapput. FN-imit piujuaannartitsiniarneq pillugu 17-inik
anguniagaqarput taakkulu ataani 169-it anguniakkat 232-illu
erseqqissaassutissat allat aamma anguniarneqarlutik. Tassunga tunngatillugu
Kalaallit Nunaata akisussaaffigisai Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu
Naalakkersuisoqarfiup ataaniittumi Nuna tamakkerlugu pilersaarusiortarnermut
immikkoortortaqarfimmi inissisimapput.
SDG-ip
erseqqissaassutaanut tunngatillugu Naatsorsueqqissaartarfimmit
suliarineqartussat suli inissinneqanngillat. Suliassanut pilersaarusiaq
Naalakkersuisunit suliarineqartussaq akuerineqaqqaartussaavoq, tassungalu
ilaassaaq Naatsorsueqqissaartarfiup suliassai.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
maanna ilimagineqarpoq erseqqissaassutissat kisitsisaataasivimmut
aaneqarsinnaanngornissaat ilimagineqarpoq, kisitsisaataasivimmiittut
atorlugit Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup nittartagassaanut API
atorlugu nuunneqartarsinnaassapput. Taakku saniatigut aamma kisitsisitigut
paasissutissanik allanik ilaterisoqarsinnaavoq, Danmarkimi aningaasaqarnermut
inatsimmit aningaasaliiffigineqarlutik.
Danmark Statistikkimut FN-ip Nunarsuarmi anguniagai pillugit
Naatsorsueqqissaartarfimmik suleqateqarnissaq siunertaralugu aningaasaliissutit
2019-imi 2022-mut 4 mio. kr.-imik qaffanneqarput. Tamanna tunngavigalugu
Danmark Statistikip piumasaqaatigaa pilersaarut aningaasat sinneruttut 3.5 mio.
kr.-inik annertussuseqartut atorneqarnissaat eqqarsaatigalugit.
Nunarsuarmi
piujuartitsinissaq pillugu FN anguniagassanik 17-inik atuutilersitsinikuuvoq,
nunat FN-imut ilaasortat akuersaarlutik anguniarniarlugit
isumaqatigiissutigisaannik. Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisitigut
paasissutissiat atorlugit Kalaallit Nunaanni anguniagaqarneq malinnaaffigaa.
Kisitsisitigut paasissutissiat tunngavigalugit takuneqarsinnaavoq Kalaallit
Nunaata anguniakkanut malinnaanera eqqortumik ingerlanersoq aamma qanoq
sukkatigisumik malinnaanersoq.
Naatsorsueqqissaartarfiup
nunarsuarmi anguniakkanut tunngatillugu suliassai aaliangersimasumik suli
inissinneqanngillat. Ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu Naatsorsueqqissaartarfiup
suliassanik tulleriiaarilluni pilersaarutissaa, aatsaat Naalakkersuisut
Naatsorsueqqissaartarfiup suliassaasa tulleriiaarneri pilersaarusiornerillu
atuutilersippatigit, pilersaarusiaq atuutilersinnaavoq. Naalakkersuisut,
Naatsorsueqqissaartarfiup nunarsuarmi anguniagassat malinnaavigineqartussat
eqqarsaatigalugit suliassaanik, pilersaarusioreerpata,
Naatsorsueqqissaartarfimmit kisitsisitigut paasissutissiat
pingaarnersiorneqarsimasut allanngortittariaanersut nalilersorneqassapput.
FN-imit
nunarsuarmi tamani uuttuutitut atorneqartussat 200-t sinnillit
toqqarneqarsimapput, taakku tunngavigalugit nunarsuarmi anguniakkat
malinnaaviginiarlugit kisitsisitigut paasissutissiortoqartussaavoq. Nunarsuarmi
tamarmi uuttuutit ilaarpassuit Kalaallit Nunaanni atussallugit tulluanngillat,
imalluunniit kisitsisitigut paasissutissiornermi atortussat
pissarsiarineqarsinnaanngillat. Ilaatigut FN-imit uuttuutit ilarpassuinut
periutsit inissinneqarsimanngillat, uuttuutit ilaat kisitsisitigut
paasissutissiornermik tunngaveqanngillat, taakku nunat inatsisaanik tunngaveqartumik
nalunaarusiorneqartarput (ass. naligiissitaanermut
tunngasut). Naatsorsueqqissaartarfimmut aningaasaliissutigineqarsimasut
Kalaallit Nunaannut tunngasunik kisitsisitigut paasissutissanik
ineriartortitsinissamut atorneqarnissaat suli tunngavigineqarpoq.
Piffissap
ingerlanerani Naatsorsueqqissaartarfimmit nunarsuarmi uuttuutit
suliarineqartarnissaat anguniarneqarpoq, kisianni pingaarnerutinneqarluni
Kalaallit Nunaannut uuttuutit suliarineqarnissaat. Kalaallit Nunaannut
uuttuutit suliarineqarnerisigut malinnaavigineqarsinnaavoq nunarsuarmi
anguniakkat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni sumut killittoqarsimanera.
Taamaasilluni allaffissornikkut aningaasartuutit annikinnerussapput,
Kalaallillu Nunaannut attuumassuteqartut immikkut sammineqarnerussallutik.
Kalaallit Nunaanni uuttuutit suliarinerinut ajoqutaasinnaavoq Kalaallit Nunaata
nunanut allanut sanilliukkuminaasinnaanera.
Naatsorsueqqissaartarfimmit
nunarsuarmi anguniakkanut uuttuutit qitiutillugit takusassiarineqarput, taakku
naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaani, www.stat.gl-imi
takuneqarsinnaapput. Takusassiat nunarsuarmi aamma Kalaallit Nunaanni uuttuutit
piusut pissarsiareriaannanngorlugit suliaapput, taakkulu
Naatsorsueqqissaartarfimmit suliaapput imaluunniit Naatsorsueqqissaartarfiup kisitsisaataasiviatigut siammartigaallutik. Nittartakkami
takussutissiaq atorlugu nunarsuarmi anguniakkanik suliaqarniartut tamarmik
anguniarneqarput. Naalakkersuisut. Taamaasillutik kommunit, suliffeqarfiit
peqatigiiffiit il.il. suliassanut pilersaarusiornerminni uuttuutit sulianut
tulluartut atorsinnaavaat.
Naatsorsueqqissaartarfimmit,
ass. kisitsisitigut paasissutissat pigineqareersut
atorlugit aamma kisitsisitigut paasissutissiassatut
pilersaarutigineqartut atorlugit uuttuutit SDG-mut tunngasut amerliartortinneqarnissaat,
suliniutigineqarpoq. Uuttuutit amerlisinneqarnissaanut periutsit ataani
allanneqartut tunngavigalugit ineriartortitsinissaq aamma suliniutigineqarpoq.
Immikkut
suliniuteqarfigineqarniarput suliniuteqarfigineqartut ikittuinnarnik uuttorneqarsinnaasut
imaluunniit uuttorneqarsinnaanngitsut. Avatangiisit eqqarsaatigalugit
siulliullugit suliarineqarniarput, aalisarnermi piujuartitsinissaq pillugu
uuttuutit aamma eqqakkanik isumaginninnernut uuttuutit.
Paasissutissat
suliareqqitassat amerlanerpaartaat pisortaqarfinni allaffissornernit
Naatsorsueqqissaartarfimmit pissarsiarineqartarput. Taamaattumik IT-mi
periusissiat atorluarnerunissaat maannalu IT atorlugu suliaareersut
atorneqarneq ajortut atorneqartalernissaat immikkut pingaartinneqarluni
sammineqassaaq. Inunnik isumaginninneq eqqarsaatigalugu maanna suliat meeqqanut
tunngasut immikkut aaqqissuunneqartussaapput, kingusinnerusukkut
meeqqanuunaanngitsoq sulianut tunngasut taamatut aaqqinneqartussaallutik.
Aaqqissuussinerup kingunerisaanik isumaginninnermik suliaqartunut,
nalunaarusiat allanullu inissiisariaqarsimappat allanut inissiinerit,
malinnaaviginissaat ajornannginnerulissaaq. Pinerluuteqartartut
eqqarsaatigalugit misissorneqassaaq, paasissutissat pigineqareersut atorlugit,
pinerlineqarsimasunut kisitsisitigut paasissutissanik suliaqartoqartalersinnaanersoq.
Naalakkersuisut
suliaat assersuutigalugit nalunaarusiaat aamma inatsisiliaat nutaat
tunngavigalugit kisitsisitigut paasissutissiortoqarsinnaasarpoq. Inuit
innarluutillit pillugit naalakkersuisut nalunaarusiaat tunngavigalugu
ilimanarpoq, aalajaatsumik inuit innarluutillit pillugit paasissutissanik
katersisoqartalernissaa. Meeqqat atugarliortut pillugit kalaallit qallunaallu
ataatsimoorussamik uuttuutit suliaat nunarsuarmi anguniakkanut aammattaaq
atoqqinneqarsinnaalluarput.
Kalaallit
Nunaanni aningaasaqarnermik sukumiisumik misissuisarnerit qaffassarusullugit,
inuussutissarsiornermut kisitsisitigut qitiusumik paasissutissat aamma
aningaasaqarneq pillugu kisitsisitigut qitiusumik paasissutissat pitsaassusaat
qaffassarneqarlutik iluarsaanneqarput. DREAM-imik (aningaasaqarnermut modellit) suleqatigiilluni suliaqarnermi aamma sukumiisumik
itisiliilluni misissuisinnaanissamut aalisarneq pillugu ataatsimiitsitaliarsuup
kissaatai malillugit, kisitsisitigut paasissutissat pineqartut pitsaassusaasa qaffassarneqarnissaat
avaqqunneqarsinnaanngillat. Nunarsuarmi anguniakkat 17-iusut pilersaarutinut
ilanngullugit suliarineqarput, nunarsuarmi anguniakkani paasissutissat
suliniutinut assigiinngitsunut allanut taputartuunneqarsinnaanissaat
pingaartinneqarmat.
Ataani
allattorsimapput uuttuutit, qulaani periutsit allaaserineqartut
tunngavigalugit, ineriartortinneqartut:
-
SDG 3: Peqqissuseq
atugarissaarnerlu
Napparsimmavinni ullut unnuiffiit
Inuit innarluutillit
-
SDG 9:
Suliffissuit, nutaaliorneq attaveqaasersuutillu
Internetimut sukkasuumik attavillit pct.-inngorlugit annertussusaat najugaqarfinnut
immikkoortillugit
-
SDG 10
Naligiinnginneq minnerusoq
Soraarnerussutisiat pillugit kisitsisitigut paasissutissat
-
SDG 11: Inoqarfiit
piujuartitsiffiusut
Eqqaavinnit isumaginninneq najugaqarfinnut
immikkoortillugit
-
SDG 14 Imaani
uumassusillit
Akuutissartaqanngitsunik piujuartitsilluni aalisarneq
-
SDG 16 Eqqissineq,
naapertuilluarneq sullissiviillu qajannaatsut
Meeqqanik allanut inissiisarneq aamma
nalunaarutiginnittarneq
Pinerlineqarsimasut
-
SDG 17
Suleqatigiinnikkut anguniagaqarneq –ataqatigiissumik isigalugu sukumiisumik
misissuisinnaaneq
Suliffeqarfinnik selskabenik
taaneqartartunik pisortat aningaasaqarnerannut ilanngussineq
Pisiat tunisallu oqimaaqatigiissinnerat
Aalisarneq pillugu naatsorsuusiat itinerusut